lettuja ja laukkaa

Vko 45 treenit:
Ma Ultimate 1,5h
La punttisali 1h

Köyhäks jäi, tiedän=/

Tuli vähän niinkuin taukoa tässä kirjoittelussa, mutta ajattelin ryhdistäytyä. Blogiin kirjoittaminen säännöllisesti on niin vaikeaa, helpompaa siitä tekee sen kun tietää että ihmiset odottavat kirjoituksiasi. No mutta yritetään taas=)

Kaupungin keskustassa on aina välillä eurooppalainen ruokatori joka on kyllä kaikessa ihanuudessaan ja herkullisuudessaan mahtava tapahtuma. Valitettavasti siellä ainakin minulle iskee yleensä piheys, vaikka juuri se ominaisuus ei ainakaan auta siihen, että tapahtuman järjestämistä jatkettaisiin tulevaisuudessakin.

No kuitenkin, olimme paikan päällä eräänä perjantaina työpäivän jälkeen ja löysin sieltä sen mistä olen lukenut ja jossa olen halunnut vierailla, nimittäin Crepes kahvilan. Paikallislehdessä oli siitä kerran juttua. En muista tarkalleen miten se meni, mutta tammelan torilla taitaa olla koju josta voi ostaa täytettyjä crepes ja koristelukin on kuin hienommasta ravintolasta. Hintaa oli 7,50€ ja maku oli erittäin hyvä. Kojua en varsinaisesti ole sen vakipaikaltaan käynyt pahemmin etsimässä, mutta nyt se tuli sopivasti matkan varrelle ja voin suositella.

Savulohta ja vuolukermaa oli täytteenä, nam!

Hän on Paawo

Meillä on kaverityttöporukalla sellainen kerho, jonka kanssa kehitämme aina kaikkea kivaa ja uutta. Tällä kertaaa menimme ratsastamaan. Meitä oli yhteensä 4 joista minä olin se noviisi ja muut enemmän hevosen selässä istuneita. Jokin noissa uljaissa eläimissä kiehtoo vaikka pelkäänkin niin vähän ehkä koonsa vuoksi. Minä sain ottaa Paawon, joka oli 16 vuotias rauhallinen vanhus, sopiva siis aloittelijalle. Ratsastus tapahtui maneesissa. Siinä sitten kun pääsiin selkään ja hetken oltiin tallusteiltu niin paawo vanhus oli selkeästi laumaeläin ja teki samaa mitä muutkin. Kun muut ravasi? eli siin silleen niinku hölkötteli kevyesti niin Paawohan oli ihan mukana, vaan ratsastaja ei=) No siinä kun sitten sain vähän valtaani läpi ja paawo vähän totteli, tapahtuikin jotain pikkasen kauhistuttavaa. Tämä rauhallinen? vanhus? pelästyi jotain ja lähtikin laukkaamaan ja minä se heiluin kun räsynukke selässä (kiljuen!) ja tein jo mielessäni kaikenmaailma itsensä pelastamissuunnitelmat. Onneksi sain jalat takaisin jalustimiin (sekin vielä) ja ohjat käsiin ja jostain kumman syystä löysin rauhallisen äänensävyn kun sanoin wouuuu.... Ja siihen Paawo sitten tössähti kuin seinään ja ratsastajalla syke oli jotain 190 paikkeilla. Aika kauhee hetki oli ja sen jälkeenkin kun muut lähti laukkaamaan, pyysin opettajaa pitämään hevosesta kiinni, en ole vielä valmis laukkamaan, kiitos vaan=)

No en tippunut, hevonen ei purrut eikä tönäissyt kumoon. Sen verran kuitenkin pelästyin että varmaan pitkä tauko tulee ennen kuin saan taas päähäni että olisi kiva kokeilla ratsastusta.